Varhaiskasvatus ja koulutus saksassa

Saksassa on erilainen politiikka, kun Suomessa. Päiväkodin kasvatusperiatteet ja kasvatussuuntaukset eivät ole 30 vuodessa muuttuneet. Ne ovat pysyneet samalaisena. Kaupungeilla ei ole yhteistä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päiväkodit saavat itse päättää miten lapsia kasvattavat. Suuntauksia ei tarvitse olla. Kasvatus on hyvin vapaamuotoista ja taidepainoitteista. Saksa on varakas maa, mutta rahat eivät varhaiskasvatukseen päädy. Saksassa arvostetaan sitä, että äiti on lasten kanssa kotona. Päiväkotiin meneminen ei ole yhtä arvostettua ku suomessa. Päiväkoti on mielestäni kuitenkin erinomainen paikka harjoitella erilaisia taitoja, sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä. Päiväkodissa lapsi oppii jakamaan ja ottamaan toiset huomioon. Täällä kasvatus on erilaista, eikä jokaiseen erimielisyyteen puututa. Psyykkisiä taitoja lapsi oppii siinä kun hän joutuu menemään yhteisten sääntöjen mukaan tai hallitsemaan tunteitaan. Fyysisiä taitoja tukee erilaiset leikit ja ohjatut toiminnat.

Perheet maksavat omien tulojen mukaan päiväkotimaksuja. Suurin määrä on 300e/kk ja pienin määrä on 70e/kk. Kunta voi kuitenkin maksaa jopa kokonaan päivähoidon mikäli vanhempien rahatilanne on todella huono. Tarvitaan aina ennen maksujen maksamista tulotodistus, jonka mukaan maksut menevät. Päiväkoteihin maksetaan myös lisäksi ruokamaksua. Ruokamaksu sisältää yleensä 5 päivän lämpimän ruoan ja kolmen päivän välipalan ja aamupalan. Ennen ruokamaksun tuloa olivat päiväkodit auki vain 13.00 saakka eikä tällöin koko päivänä tarjoiltu ruokaa.

Mikäli perheessä on ongelmia, jotka huomataan päiväkodissa alkaa tapahtua hieman. Ensin päivkodin johtaja ottaa yhteyttä perheeseen. He sopivat yhteisen tapaamisen perheen kotiin tai päiväkodin tiloihin. Toivottavaa olisi, että molemmat vanhemmat ovat paikalla.

Perhettä ei voida painostaa saati sitten pakottaa hakemaan apua. Heitä voidaan vain ja ainostaan ohjata hakemaan apua ja tukea ongelmiin. Leerin kaupungissa on kaksi (2) psykologia, joten jonot ovat todella pitkät. Perheet saattavat joutua odottamaan kauankin pääsyä psykoglogille. Tarjolla on kuitenkin erilaisia terapioita, kuten leikkiterapiaa tai muuta toimintaterapiaa. Perheet joutuvat itse kustantamaan "lystin". Avustusta voi hakea omalta kunnalta.

Mikäli ongelmat ovat vakavempia, tulee mukaan lastensuojelu. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on kuitenkin vaikeaa ja vaatii erityistä tarkkuutta sekä keskustelua työporukan kanssa. Kun lastensuojeluilmoitus on tehty, alkaa sosiaalipuolen toiminta. He ottavat yhteyttä perheeseen ja pitävät palaverin. Siinä päätetään mitä tehdään. Yleensä aloitetaan avohuollon tukitoimilla. Niitä voi olla esimerkiksi avustaminen kodin töissä, kuljetuspalvelut tai läksyissä auttaminen. Jos tilanne on vaikeampi on lapsen mahdollista päästä sijaisperheeseen tai lastensuojelutaloon. Yleensä lapset menevät ensin lastensuojelutaloon, josta hoitoperheyhdistyksen kautta menevät sijaisperheeseen. Mikäli lapsi on kehitysvammainen, hän voi päästä kehitysvammaisille tarkoitettuun lastensuojelutaloon.

Osassa päiväkodeista on oma esikouluohjelma. Tätä on yritetty kehittää, sillä saksalaiset ovat saaneet huonoja tuloksia valtakunnallisisa pica-tutkimuksissa. Ensimäiselle luokalle mennessä eivät kaikki lapset osaa edes kirjoittaa, joten voi olla haastava oppia lukemaan ja kirjoittamaan yhden vuoden aikana. Osa syynä tähän on päiväkotien suuret ryhmäkoot ja pieni henkilöstömäärä. Toinen syy on maahanmuuttajien suuri osuus väestöstä, joka vaikeuttaa omalta osaltaan opetusta päiväkodeissa ja kouluissa.

Lapset aloittavat koulun 5 vuotiaana tai viimeistään 6-vuotiaana. Viisi vuotiaana aloittaessa sanotaan "kannkint" ja kun aloittaa 6-vuotiaana on "muskint". Kehitysvammaisille on paljon omia luokkia ja kouluja, sillä kaikki koulut eivät tarjoa koulupaikkoja kehitysvammaisille. Nykyään on saksassakin tullut keskustelu siitä, että pitäisi alkaa ns. sekoittaa luokkia kuten suomessa jo on. Niin sanotuille normaaliluokille tulisi saada intergraatiopaikkoja, osalle tunneista. Tämä tukee syrjäytymisen ehkäisyä.

Ensimäinen koulu kestää 4 vuotta. Kun viides vuosi alkaa on suuntana oppikoulu tai realskolan. En oikein osaa selittää tätä koulutussysteemiä, mutta se vaihtelee osa-alueittain. Kirjoitan lisää koulutuksesta kun tiedän paremmin.

Koulujen arki on muuttunut myös. Ennen 60-lukua oli todella kova kuri. Lapsien piti käyttäytyä hyvin ja tehdä kuten aikuiset - he olivat kuin pieniä aikuisia. Vuonna -68 ns. opiskelijavanhemmat halusivat aloittaa "vapaan kasvatuksen" tukemisen. He ajattelivat että lapsien tulee saada itse vaikuttaa asioihin. Lapset tekivät mitä halusivat. He sotkivat ikkunat maaleilla uusissa päiväkodeissa ja piirtelivät lattioille. 1970-1980 luvuilla alkoi tulla taide esille. Taidetta pidettiin tärkeänä ja sitä korostettiin. Kun 1980-luku alkoi muodostui leikki tärkeimmäksi asiaksi lasten kasvatusta. Lapsien tulee sen mukaan saada olla lapsia ja leikkiä.

Nykyaikana riitoja on yhä aiheesa, kuinka lapsia tulisi kasvattaa. Kasvatusperiaatteet tulevat euroopan erimaista ja niitä sovelletaan ja kokeillaan uusia tekniikoita.

Koulutus ja varhaiskasvatus ovat todella erilaisia ja ristiriitaisia mielipiteitä löytyy. Vapaan kasvatuksen ja taidekasvatuksen tärkeys näkyy yhtä.

Tämä aihe kiinnostaa minua todella, mutta kirjoitan todella lisää kun olen viisaampi!

http://www.youtube.com/watch?v=Pr2vxS6Ev5E

Pian iltalenkkeilemään ja syömään spagettia ja jauhelihakastiketta!

Friendly greeting
Henna