Vajaa pari kuukatta Saksan mantereella takana. Yksinkertaisesti ja suoraan sanottuna - aivan ikimuistoinen reissu.
Matkalla opin paljon saksan päiväkoti ja koulumaailmasta sekä kulttuurista tietenkin. Päiväkotikulttuuri on erilainen kun suomessa kuten koulumaailmakin. Suomea osaa arvostaa paljon sen jälkeen kun näki ettei esimerkiksi koulunkäynti ole itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa. Saksa on Euroopan maa, mutta koulutus ja kulttuurilliset asiat ovat hiukan eriarvoisia. Yleisesti ottaen mielestäni saksassa ihmiset olivat pääsääntöisesti todella positiivisia, iloisia ja puhuivat selkeällä äänellä. Englanti ei ole kovin hyvää kaikilla ainakaan tuolla pohjois-saksassa, mutta keskemmällä saksaa se on aika hyvin ihmisillä hallussa.
Ihania lapsia tapasin päiväkodissa ja arjessa muutenkin. Uusia ystäviä ja ihan uskomattomia kokemuksia sain tuolta matkalta.
Jos joku suunnitelee saksaan lähtöä, olisi ehkä hyödyksi osata saksaa hiukan ennen sinne lähtöä. Nopeasti sitä oppii, mutta hankala kieli kuitenkin. Parissa kuukaudessa oppi kommunikoimaan perusasioita ja juttuja mitä arjessa tarvitsee. Myös jotain lakijuttuja on joita kannattaa ottaa selville. Roskaaminen ja tarakoittaminen eivät ole sallittuja ja siihen puuttuu sekä poliisi että kansalaisetkin. Tärkein asia mitä pitää mukana olla on ehdottomasti avoin asenne elämään ja rohkea ote!
Voisin ehdottomasti sanoa että suosittelen tälläistä mahdollisuutta jokaiselle. Nämä kokemukset jäävät takataskuun ja auttavat elämässä eteen päin niin töissä kun omassa elämässä. Ehkä minä vielä muutan saksaan, kun kieltä paremmin hallitsen.
Kiitokset haluan tätäkin kautta sanoa vielä..
Koululleni, Kainuun ammattiopistolle jonka kautta sain tämän mahdollisuuden. Omalle ryhmänohjaajalleni sekä kansanvälisen työharjoittelun henkilökuntaa koululla haluan kiittää myös erikseen. He ovat paljon töitä tehneet sen eteen, että tämä harjoittelu oli mahdollista.
Rahoittajalle, leonardo hankkeelle jonka kautta rahoitus onnistui. Ilman rahoitusta olisi saanut työskennellä koulun ohella vähän enemänkin vielä. Hyvää työtä tekevät rahoituksen puolella.
Saksan päiväkodillemme sekä isäntäperheille, jossa saimme asua. He mahdollistivat työssäoppimisen ulkomailla ja antoivat uusia kokemuksia. Ilman heitä ei tämä olisi onnistunut.
Blogia on ollut ihan mahtava kirjoittaa ja kiitokset haluan lukijoillekkin sanoa!
Ja tietenkin ihan parhaalle matkakaverille Riinalle, jonka kanssa oli aivan huippu mukava matka.
Iloista ja aurinkoista kesää teille kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti